perjantai 13. syyskuuta 2019

Nolojen tilanteiden nainen



Tänään töissä ollessani mietiskelin noloimpia asioita joita on vuosien varrella sattunut töitä tehdessäni.
Minulla oli joskus kissa joka tykkäsi lurautella pissaa vähän sinnesuntänne. Myöhemmin hän rauhoittui kyllä kun pääsi palleistaan. Yksi nolo tapaus liittyy juurikin tähän kissanpissaan. 
En tiedä millaisia olette aamulla herättyänne mutta minulla ei kovin suurta havannointikykyä aamuisin ole. Yhtenä aamuna ihan normaalit aamutoimet tein ja ajelin töihin. Kyseisenä päivänä olin työkaverini kanssa erästä isoa keskusta kytkemässä. Eli aika lähekkäin oltiin koko päivä. Jossain vaiheessa havahduin että ihan kuin kissanpissa haisisi. Ajattelin kuitenkin että ei kai sentään. Päivän kuluessa kuitenkin tuo haju tuntui vain voimistuvan ja puolen päivän aikaan kysäisin työkaverilta että haistaako hän kissanpissan hajua? Hänen ilmeensä kertoi jo kaiken. Ja kyllä hän oli aamusta asti haistanut tuon kauhean hajun, hajuherkkä kun hän oli. Oli ajatellut että enkö yhtään huomaa. No, olipa käynyt niin että kun urheilurintaliivit olivat yöllä olleet tuolilla niin tuo armas kissani oli päättänyt niihin tervehdyksen lurauttaa. Kevyet liivit kuitenkin olivat kerinneet kuivua joten en vaan sitten aamulla huomannut. Kylläpä hävetti tuolloin, nyt jo osaa nauraa jutulle.

Toisella kerralla, olin juuri valmistunut sähköasentajaksi ja olin päässyt teknologiakeskukseen töihin. Kaapissa ei ollut oikein mitään huonoja housuja ja olin napannut päälleni vanhat joustofarkut. 
Puolilta päivin työkaveri sanoi että housuni ovat takaa ratkenneet. Luulin ensin että hän narrasi, mutta ei. Kokeilin sitten takamustani ja mikä järkytys. Koko takasauma auki ja oi ihanaa kun olinpahan housujen alle pukenut stringit.
En tiedä kauanko olin juossut perse paljaana vilkkuen ennen kun asiasta minulle mainittiin. Ja tuolla kun oli vielä kamerakin. Onneksi heillä oli haalareita jollaiset sitten sainkin käyttööni. Kyllä hävetti. Naurattaahan tuokin jo nyt. 

Nämä taitaa olla kaikkein noloimmat juttuni työelämästä. Oi elämän suola, onhan se ihan kiva että sattuu ja tapahtuu niin on mitä muistella.