Magdaa ketutti. He olivat Wilburin kanssa viimein löytäneet itselleen syrjäisen kartanon asuttavakseen. Kartano oli rähjäisessä kunnossa ja tuntui olevan yllätyksiä täynnä.
Kellarista he olivat löytäneet arkun jossa lepäili riutunut vampyyrin raato. He olivat jättäneet kellarin rauhaan jotta tuo haiseva hirvitys saisi siellä rauhassa maata.
Lisäksi Wilbur oli koettanut löytää syyn viemärien merkilliselle ääntelylle.
Magda oli kokeillut uutta rohdosjuomaa ja hänen vatsansa oli kuralla.
Hän oli ajatellut istuvansa rauhassa kirjansa kanssa pyntyllä kun pyntty oli alkanut täristä.
Mitä ihmettä! Pyntystä nousi esiin pää. Pää solkkasi kirouksia sylki lentäen.
Magda ei ollut uskoa silmiään kun pyntystä tuli esiin kokonainen nunna. Se yritti raapia Magdaa ja sylkeä tämän päälle.
Magda oli raivostunut ja tarttunut nunnaa tiukasti kiinni. Työntänyt takaisin sinne mistä tulikin. Ja nyt olivat viemärit tukossa.
Ketuttaisi varmasti ketä vaan kun näin kävisi.
