Kohtaamisia

Parasta reissaamisessa on tietysti kaiken uuden näkeminen ja kokeminen.
Tapaa myös uusia ihmisiä joiden kanssa käy mielenkiintoisia keskusteluja tai höpöttelee ihan muuten vaan.
Kilpisjärvellä tapasimme miehen joka vuolaasti kertoi reissuistaan. Noista mieleen jäi tämä. Hän oli veljiensä kanssa ollut 80-luvulla reissussa pohjois-norjassa ja he olivat kiivenneet jonkin vuoren huipulle ja rakentaneet sinne suuren kivitornin jonka sisälle olivat laittaneet pullon jossa lapulla luki heidän nimet. Olivat sopineet, että kun ovat 60-vuotiaita, kiipeäisivät tuonne uudestaan katsomaan vieläkö tuo on tallessa. Veljistä yksi oli jo niin huonokuntoinen että ei enää matkaan pääsisi mutta hän itse olisi parin vuoden päästä kuudenkymmenen ja aikoi matkaan lähteä. Olisipa hauska tietää löytyikö torni vielä!
Toisen vanhan miehen tapasimme Saanan huipulla. Kiikari kaulassa heiluen hän uteli meiltä olemmeko nähneet kiirunoita. No eipä me oltu edes osattu tuollaisia katsella. Hän jutteli hauskoja juttuja kiirunoista ja kuinka ollakaan kun hänestä erkanimme, pienen matkan päässä kiven takaa pyrähti kiiruna! Tuopa olikin mukava seurattava. Teki pieniä pyrähdyksiä kalliolla. Nappasin hänestä muutamia (lue; useita) kuvia ennen kun jatkoimme matkaa.
Seuraava, mies tämäkin, kohtaaminen tapahtui Norjassa Talvikin lähellä paikassa jossa yövyimme. Otin aamulla kuvia kun hän oli ulkoiluttamassa koiraa. Olivat saksasta asti liikkeellä ja koirakin oli sopivasti saksanpaimenkoira. Ihana 10 kk ikäinen pentu vielä! Olisi niin halunnut riehua kanssani. Höpötin hänelle suomeksi ja leikitin hieman. Miehen kanssa kokeilin englanninkielentaitoani ja saimmekin ihan mukavan keskustelun aikaiseksi. Puhuimme molemmat paikoista missä olimme käyneet ja hän kertoi koiransa alkuperästä. Isänsä oli Italiasta ja oli todella hieno nimi, ihan kuin jollain kuninkaallisella ja hänen koiransa nimi oli groovy + paikkakunnan nimi Italiassa mistä koira oli. En muista noita.
Tänä aamuna. Herttaisin ja iloisin kohtaaminen. Pieni sellainen. Saariselän nesteelle kahville mennessämme toisesta asuntoautosta tullut aasialainen nainen. Aurinkoinen hymy kasvoillaan hän odotti kun kävelin pöytään ja sanoi Huomenta. Tuli hyvä mieli.
Keitähän kaikkia matka vielä eteeni tuo?