Heti meitä alkoi kutsua tuo mahtava Saana. Kiivettiin tuonne nyt toistamiseen. Ensimmäisellä kerralla siellä oli portaat, mutta ne on jo purettu. Kiipeäminen oli kyllä ehkä helpompaa ilman portaita.
Tuo alun jyrkkä nousu käy kyllä voimille. Taisin puuskuttaa kuin höyryveturi kun hengittelin joogahengitystä tasatakseni kulkua. Ei se mitään oltiin melko aikaisin liikkeellä niin ei siellä montaa kulkijaa ollut kuulemassa.
Jyrkän osuuden jälkeen kulku käykin jo melko nopeasti. Paikoin oli vielä lunta ja osittain oli jäätäkin matkan varrella.
Ylhäällä puhalsi kylmä tuuli mutta aurinko paistoi edelleen täydeltä terältä.
Huipulla oltiin 10:20. Syötiin pienet eväät ennen kuin alettiin mennä alaspäin.
Pienen matkaa kun oltiin kuljettu, huomasimme kiirunan. Olipa tuo hauskanen! Teki pieniä syöksähdyksiä kivien lomassa. Olisi sitä voinut seurata vaikka kuinka kauan.
Alas tultiin reipasta tahtia. Taaskin tuo jyrkkä osuus tuotti hieman ongelmia. Polvet kun huutaa hoosiannaa alamäessä. Suorastaan murhaava alamäki. Mutta kaikenkaikkiaan aivan mahtava reissu. Muistin välillä taputella tunturivanhusta.
Alarinteellä tarkkailimme myös lähellä olevaa porolaumaa.
Retkeilykeskukselle päästyämme päätimme käydä kunnon suihkussa ennen matkan jatkumista. Mikäs ihanampaa tuollaisen reippailun jälkeen kuin ihana lämmin suihku.
Meinasin saada sydärin. Onneksi en tuupannut itseäni heti kokonaan suihkun alle sillä tuolta tuli jääkylmää vettä. Tukkani jotenkin liruttelin ja onneksi hetken tuolta tuli haaleaa vettä niin sain muutoinkin pestyä. Mutta tuli kyllä raikas olo.
Käytiin vielä syömässä ja lähdimme taas matkaan. Suuntana Alta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti