Kevät on lempivuodenaikani. Samalla kun luonto heräilee henkiin, tuntuu kuin itsekin jotenkin heräisi, virkistyisi.
Odotan ensimmäistä lenkkipolulta löytyvää leskenlehteä, kiurunkannuksia, valkovuokkoja. Puhumattakaan kieloista.
Kevätlintuni palaa aamuisin livertämään sulosointujaan pihapuuhun ja muutkin linnut palailevat. Haltioituneena seurailee ensimmäistä kurkiauraa tai joutsenauraa.
Jäät lähtevät joesta ja koski alkaa taas kohista. Mieli kääntyy tuleviin kalastusreissuihin.
Odotan pääseväni pihalle myllertämään, jotain uutta aina mielessä.
Tätä viikonloppua on vietetty leikkaamalla kuusiaita, katkaisemalla kohlon näköiset vuorimännyt ja rujot Terijoen salavat maata myöden poikki.
Haravointia saa vielä hetken odottaa maan ollessa vielä niin märkä.
Odottelen jo innokkaana kun ensimmäiset kasvit alkavat kohota kukkapenkeistään. Pitäisikös laitella jotain uutta niihin kasvamaan tai vaikka ihan uusi kukkamaa?
Ihanaa kevättä ja kesän odotusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti