Ihan vaan nautimme kauniista päivästä lepäillen. Tarkkailimme vuoroveden vaihtumista. Kokeilimme kalaonnea, huonolla tuurilla. Kalat taisivat uiskennella juurikin sellaisessa kohdassa missä linnuilla oli pesintä käynnissä. Emme halunneet häiritä.
Pienen patikkareissunkin tein ja kudoin tunikaa. Yllärinä kerän sisältä pullahti kauhea sotku ja sitä selvitellessä vierähti tovi.
Iltaa päin mennessä ranta alkoi täyttyä tiuhaa tahtia joten päätimme lähteä etsimään toista yöpaikkaa.
Löytyikin pieni parkkipaikka metsän keskeltä. Yllättäen tuo olikin paikka josta pääsi katsomaan skoganvarren kenttäsairaalan raunioita. Meillä olikin mielenkiintoinen iltalenkki!
Tuolla oli aika monen rakennuksen kivijalat vielä. Rautaiset ruostuneet hetekat seisoivat siinä missä olivat joskus sijainneet. Kaksi vanhaa autonromuakin vielä siellä. Olivatkohan olleet korjaamolla ja jääneet sitten sinne?
Vietimme mukavan rauhallisen aamun ja ajelimme Karasjokeen käymään Saamenpuistossa. Tuo olikin mielenkiintoinen käynti. Oppaat kertoivat saamen kulttuurista ja tavoista. Ja pääsin syöttämään poroa! Silitin häntä myös leuan alta. Oli hän niin pehmoinen.
Ja mitäpä muutakaan sitä lankahullu ostaa muistoksi kuin lankaa? Kaksi ihanaa joulunpunaista ja yksi valkoinen, noista tulee niin upeat joulusukat Jounille sillä olen huomannut etten ole hänelle vielä sellaisia tehnyt!
Tuon jälkeen ajelimmekin sitten Suomeen. Pysähdyimme Kevon luonnonpuistoon ja kävelimme luontopolun läpi. Oi mikä ihana lämpö! Koivujen tuoksu, kirkkaana juokseva vesi. Puro oli niin kirkas että kaikki kivet sen pohjalla näkyivät ja todella viileää myös! Pakkohan tuonne oli kättään kastaa. Rannassa hääräsi myös kivoja pieniä rantakanoja joita hetken seurasimme. Kiva pieni polku. Tästä lähdemmekin varmaan etsimään ilta-yöpaikkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti